Lukijat

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Pionit pitkin pientareita, tainnoksissa tantereilla

Alkukesän jännittävimpiä hetkiä eletään juhannuksen molemmin puolin. Niinkään ei kiinnosta juhannuksen sää tai kesäloman ajankohta, ei myöskään kesän hääkutsujen ja muiden kemujen määrä.


Ei, kiinnostavuudessaan ylittämätön on suloisen Shirleyn kukkaan puhkeaminen!!
.
Kautta blogihistoriani olen seurannut  tätä merkkihetkeä:
19.6.2010
17.6.2011
30.6.2012
17.6.2013 
30.6.2014
5.7.2015
Tänä suvena aiemmin kuin koskaan:
14.6.2016

Ilokin oli lyhytkestoisempi kuin koskaan! 

Viime kesän viileydessä Shirley Temple kukki viikkotolkulla, läpi heinäkuun aukesi sadoittain uusia uhkeita kukintoja. Riemuni oli rajaton, loiste loputon.

Toisin oli tänä suvena. Shirley on ollut tanakkaa tekoa, mutta nyt nopea kasvu sai vissiin varret vempuloiksi. Kukat aukesivat hellekelissä lähes samanaikaisesti, helteen jälkeinen sade löi kukat lakoon, josta eivät enää tointuneet. Nyt on enää rumat rääppeet jäljellä. Surku ja synkeus, manaus ja murhemieli!

Primevere kukki runsaammin kuin koskaan, mutta maata matavat kukinnot eivät olleet edukseen. Upeat keltaiset heteet haaltuivat olemattomiin, kuin sateen liottamina.

Louis Barthelot teki kolmantena kesänään ensimmäisen nuppunsa. Seurasin sen paisumista innosta punoittaen kuin postilaatikko peltoaukealla. Kunnes sitten eräänä päivänä totesin täyttymyksen koittaneen! Kukintoa litimärältä nurmelta nostaessani terälehdet varisivat maahan ennen kuin ehdin silmääni väräyttää. Byääääääähh! Olisin voinut parkua pettymyksestä.

Nyt pihassa kukkii vuohenputki, seuraavaksi odotan elämänlangan "hehkua"...

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Miehisiä kirpputorisukkia

Alan olla todella tuskastunut nurkissa tursuavaan roinan määrään! Mitä ihmettä me tällä kaikella tavarapaljoudella tehdään?? (Kriittinen kulutuskäyttäytyminen alkoi jo keväällä 2014, mutta ähkyn yltymisellä on selkeä yhteys vähentyneeseen vapaa-aikaan, jatkuvasti kateissa oleviin tarvekaluihin, loppumattomaan siivouksen tarpeeseen ja villinä rehottavaan pihapiiriin.)

ENNEN:

NYT:
Ensin sai lähtöpassit makuuhuoneen sohva. Miksi kummassa yksi koira tarvitsisi yöpymispaikakseen liki kolmemetrisen sohvan?? Tilanne oli toki toinen, kun sohvalla kölli kolme luukasaa, mutta sellaista laumaa meille ei enää pesiydy. Ei koskaan. Ei edes kahta. Ikinä.

Veivasin makkarin kalustuksen uuteen järjestykseen, siinä hötäkässä lähtivät myös yöpöydät. Raivausinnossani unohdin vaan järjestää Ikäneidolle uuden pedin... Nyt se märisee yöt lattialla lampaantaljalla, selkeästi tyytymättömänä vuoteensa vaatimattomuuteen.

Kun vauhtiin pääsin, kävin varaamassa kirpputoripöydän. Neljässä viikossa sain rahdattua aika kasan täysin tarpeetonta tavaraa tyrkylle - ja tehdä vähän lisääkin...

Ajattelin kokeilla, kiertelisikö kirpparilla sukattomia, akattomia miehenpuolia ja pistelin puolentusinaa paria iltapuhteena. Keskivertokokoa 43-46. No, eipä taida kierrellä, toin takaisin koko satsin! Liian pieniä Miehelle, liian isoja Veljelle, että nurkkiin jäivät...

Mutta ei se niin haittaa, annan johonkin paikalliseen hoivakotiin joululahjoiksi. Miehen kummit ottivat sohvan vaivoikseen ja pöytävuokran jälkeen jäi 386,40 euroa käteen. Parhaassa tapauksessa tulee hyvä mieli kuudelle papparaiselle, yhdelle pariskunnalle ja tälle kesäretkelle lähtevälle perhekunnalle. Koirasta en ole niin varma.

PS. Makkari oven suunnasta katsoen näyttää nyt tältä. Kuvan oven takana on toinen sivuvinteistä - sinne asti en raivausvimmassani ehtinyt. Täynnä tyynyjä, peitteitä ja käsityötarvikkeita. Toinen sivuvintti on täynnä mattoja ja joulukoristeita - enkä kurkannut vielä sinnekään.

PPS. Yöpöydät eivät käyneet kirpparilla kaupaksi. Vaihdoin ne kirppukauppiaan kanssa lahjakorttiin, ilmaista kirppistelyaikaa syksyksi! Vaikka tällä romumäärällä olisi fiksuinta vuokrata rompepöytä ympärivuotisesti...

PPPS.  Kesäkuun langanmenekkiin kirjattiin 762 g.