Lukijat

lauantai 22. helmikuuta 2014

Kotiblogit

Heti tuoreeltaan tarttui mukaan uusi lehti Kotiblogit, Siskon vinkistä.

Mainostavat itseään:
"Parhaat Kotiblogit -lehteen on poimittu yli kymmenestä kotimaisesta blogisisällöstä parhaat palat. Kyseessä on kuvapainotteinen kokonaisuus, jota maustetaan lisäksi suositeltavien blogien listoilla ja mielenkiintoisilla verkkokaupoilla."


No. Juu. Ihan loistava idea - jos jatkossa joukkoon valikoituu ihan todellisia hohtavia helmiä: erilaisia, persoonallisia, omasta tyylistään kiinnipitäviä kotibloggaajia, jotka uskaltavat sisustaa omannäköisesti. Siis muullakin kun nyt niin trendikkäällä musta-valkoinen-harmaa -asteikolla, "piristyksenä yllättävä uusi väri keltainen". Todella yllättävää, kun se tuntuu nyt yllättäneen kaikki...

Ihan ylenpalttisesti tympivät nykyiset blogikliseet: sisustustarrat, keep calm -taulut, tähdet, teollisuusvalaisimet, mv-ikea-matot, (budjetin mukaiset) eamesit, tolixit ja pinnatuolit. Niin mielikuvituksetonta, niin itsestäänselvää. Ja niin tylsää.

"Lehden pääkohderyhmä ovat 30–55-vuotiaat työssäkäyvät naiset, joita kiinnostaa sisustaminen, puutarha, ruoka, ruoanlaitto ja leivonta, matkustaminen, itse tekeminen."
  • Puutarhaosuus oli kevyen sorttinen, näin uuden kasvukauden alkaessa olisin odottanut siihen panostetun enemmän.
  • Lehtien ruokajutut yleensä ohitan, nyt ahmin melkein kaiken. Palaan asiaan...
  • Matkajututkin on useimmiten aika tylsiä blogeista luettuina, mutta nyt esittelyssä oli ihan oikeasti mielenkiintoisia blogituttavuuksia: oma tyyli, kivat kohteet, selkeitä vinkkejä, (pääsääntöisesti) upeat kuvat - joku matkablogeihin perehtynyt voisi tietty sanoa samaa, kuin minä sisustusblogeista. Ehkä? 
  • En ole DIY-tyyppiä, joten en voi sanoa tästä osiosta asiantuntevasti mitään - mutta sanomalehtikranssi oli kaunis!

Halvallahan tätä lehteä tehdään! Bloggaajat saavat kirjoittaa ja kuvata omat blogiesittelynsä, ei siinä juuri toimituksellista työtä tärväänny! Ja ihan selkokielellä sanovat vielä tekevänsä lehteä mainostajille:
"Monet blogit, verkkokaupat ja muu verkon sisältö jäävät helposti tuntemattomiksi. Laadukkaalla printtituotteella nostamme näiden helmet esiin. Lehti tulee houkuttelemaan myös opiskelijoita ja trenditietoisia eläkeläisiä." (Päätoimittaja Eeva Ek)

Ei lehti kuitenkaan ihan toivoton ollut, ei ollenkaan! Muistaakseeni kaikki viimeaikaaiset uudet lehdet ovat olleet hirvittäviä pettymyksiä. Ehkä juuri epäammattimaisuus (so. bloggaajien omat jutut) toivat toivomaani erilaisuutta ja rosoa. Seuraavan lehden kyllä selaan huolella kassajonossa - niistä toistensa näköisistä "keltaisella piristetyistä" mudan värisistä kämpistä en niin välittäisi lukea. Mutta jos tarjolla on muutakin, otan uuden tuttavuuden ilolla vastaan!

Kuvat: Kotiblogit-kotisivulta


perjantai 21. helmikuuta 2014

Tauti

satunNaiseen muistiini ei ihan äkkiä palaudu, koska olisin ollut yhtä ankarassa flunssassa!

Inhoan yli kaiken sairaskertomuksia, kerron silti:

Sunnuntai: Tauti alkoi viattomasti yskien - köhin siinä sitten ohimennen kaikki tarjoomukset, oli sattumoisin kaffitteljoita käymäseltään. Silmissä sahaavat sähköiset sahanterät yskiessä. Illalla alkoi hervoton päänsärky.

Maanantai: Heti aamusta kuumetta 39,2, yskitti, pää oli haljeta. Pupusen työläs aamupuuro (jauho sekoitetaan kuumaan veteen) vaihtui purkkijugurttiin, lounaaksi jaksoin tarjota enää kuivahtaneen laskiaispullanpuolikkaan. Lapsen ruokaillessa makaan torkahdellen keittiön lattialla, pissattaessa eteisen (kun vessan ei mahdu). Iltapäivällä älysin viimein soittaa Miehelle, että hankkii lapsenhoitoapua. Hetkessä pelastuspartio singahti paikalle: Veli ja Veljenvaimo ensiapuna, kunnes Veljentyttö Vanhempi ehti paikalle. Illaksi kuume vielä vähän nousi, ei muita iltaisia muistikuvia (eikä oikein päivältäkään). En tiennyt, että vatsassani on lihaksia niin laajalla alueella kuin kipu yskiessä antoi nyt ymmärtää.

Tiistai: Kuumetta enää 38,4, päänsärkyäkin vähän vähemmän. Luulen selviäväni aamun Pupusen kanssa ennen lastenhoitoavun saapumista, lattian sijasta makaan lapsosen leikkikamarin sohvalla. Olen vissiin nukahtanut, päätellen siitä, että jalkalampun varsi oli väännetty solmuun, valot sammutettu ja kaikki leluhyllyn laatikot kumottu lattialle. Havahdun kun Pupunen ojentaa sisäkkäin ruhjomiaan säilytyslaatikoita, ei saa niitä erkanemaan toisistaan. Autan lasta. Veljentyttö Vanhempi ja Äiti soppatarpeineen tulevat pelastamaan loppupäivän. Lonkkaluita särkee hillittömästi, myöhemmin vasenta nilkkaa ja oikeaa polvea. En ole aiemmin ymmärtänyt sanontaa "flunssa menee lihaksiin" - nyt ymmärrän. Sahaavat sähkökäyrät sen sijaan ovat hävinneet.

Keskiviikko: En mittaa kuumetta, koska Pupunen aamulla toteaa kädellä otsaani koitettuaan "Ei kuuma!". Huimaa, kuljen pitkin seinänvieriä. Mahalihakset riekaleina, polvikipu tulee aaltoina, ajoittain tekisi mieli kiljua kivusta. Nokka alkaa vuotaa. Pysyn kuitenkin ihan koko päivän hereillä ja lapsikin saa aina ajallaan ihan oikeaa ruokaa. Sohvalla maaten kokoamme aamun legoja, iltapäivän katselemme Muumeja - samaa dvd:tä, kun en jaksa vaihtaa. Miehen palattua töistä vaivun umpiuneen.

Torstai: Heti herättyäni tekee mieli imuroida. Joko en ole enää kipeä tai sitten olen tosi kipeä - inhoan imurointia ja se onkin Miehen kotipuuhia. Koska polvea ei enää jäydä ja lonkatkin ovat taas vain entisenlaiset kankeat, päätin olla terve. Ainakin enemmän terve kuin tautinen.

Ilman apujoukkoja en olisi selvinnyt!
LÄMPIMÄT (kuumeiset suorastaan) KIITOKSET!

Nyt hirvittää, iskevätkö jatkossa järjestään kaikki kiertävät rupiset rokot, roiskuvat ripulit ja rähmäiset räkätaudit - muista lastentaudeista puhumattakaan??

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Talvella Talikkalan markkinoilla...

Eipä sieltä Talikkalasta Vapriikista tyhjin käsin kotiin tultu, ei tokikaan! Vaikkei ranskalaista kyökkipiikaa löytynytkään, patruunasta puhumattakaan!

Nyt on kaikki tulisijat hankittuina - talon kokoaminen voisi ainakin sen puolesta alkaa!! En tosin muista, montako kamaria kartanossa on, mutta kuvittelisin takkoja sun muita lämmittiä olevan nyt riittämiin. Asian voi tarkistaa vain rakennuspuuhiin ryhtymällä.

Takka salonkiin, vastustamaton kaakeliuuni jonnekin - ehkä ladyn makuuhuoneeseen, sen pienen ja siis pienemmin lämmittävänkin voisi siirtää lastenkamariin...

Tässä on vain muuan probleemi, kaakeliuuni pitää kasata omin voimin. Saattaa taas muutama tovi vierähtää sitä odotellessa...

Englantilainen munuaispiirakanpyöräyttäjä sai kyökin nurkkaan sijoitettavan sivustavedettävän, ehtaa suomalaista puusepäntyötä. Mary on hyvin kiitollinen!

Saliin aito itämainen matto ja His Master's Voice. Vielä kun löytyisi savikiekkoja gramofoniin pyöritettäviksi! Kupletit ovat kovin rahvaanomaisia, mutta operetteja ja ehkä ihan hitusen kabareetakin...

Tyttärelle tuliaisiksi keppihevonen, ladylle ristipistotyyny ja kyökkiin tarvekaluja - aika onnistunut markkinareissu!

lauantai 15. helmikuuta 2014

Mini-inventaario

Terhi vinkkasi (ja erikseen kutsumatta tuppauduinkin sitten seuraan) perinteisistä Tampereen Nukkekoti- ja Nukkemessuista, jotka järjestetään tänään Vapriikin aulassa, Tampellan vanhassa tehdaskiinteistössä. Tai siis mitkään perinteiset meikäläiselle, koskaan ennen kuullutkaan...Vissiin Aamulehti ollut aika huonolla luvulla??

Tapahtumaan piti tietenkin valmistautua! Ei nimittäin ole oikein selkeää mielikuvaa, millaista tavaraa olen tähän mennessä haalinut ja mitä vielä olen vailla - inventoin nukkekotilaatikkoni (nukkekotihan on EDELLEEN kokoamatta...). Ajatuksenani on ollut, että ensin pitää olla tulisijat hankittuina, ennen kuin taloa aletaan rakentaa - lämpöä pitää pirttiin saada näin karuissa olosuhteissa!!

Juu, enemmän olen vielä vailla kuin haalinut!!!

Vesiklosetin kalustus on parhaiten koossa (tietysti, lady ei TODELLAKAAN aio käydä pihan perällä manoriin muutettuaan!). Huomatkaa erityisen edistyksellinen vesikiertopatteri, ihan vartavasten Lontoosta tuotettu (Harrods)! Porsliinisten saniteettikalusteiden (Minimaailma, Hki) lisäksi lady hankki tyttärelleen oman pienen kylpypaljun Tukholmasta (lienee joku korvakorukippo tai vastaava).

Ladyn makuukamarin kakluuni on samaa mallia kuin Ruotsin kuninkaallisilla (tulitikkuaski kuninkaanlinnan museokaupasta) ja vuoteenlämmitin Englannista (Harrods), kyllä niillä pitäisi tarjeta!! Tuolikin on vähän prameampaa sorttia (joulukuusenkoriste Etolasta), mutta muuten kalustus on vielä kovin vaiheessa (pääosin Minimaailma).

Isännän työhuoneeseen valittiin perinteinen manttelitakka (Nukkela, Tampere), maapallon (terotin, Nukkekoti ja Lelu EM, Forssa) sisään saa ehkä konjakkipullon ladylta piiloon...? Tosin se isäntäkin puuttuu vielä.

Ruokasaliin tulee kulmatakka (Minimaailmasta, muistelisin?) tai ehkä se vaihtaa vielä paikkaa päikseen isännän huoneen tulisijan kanssa, kukapa tietää. Kukkapylväät (Harrods) sopisivat kuitenkin paremmin pariksi tälle mallille... Vieraita ei voisi vielä kutsua, ruokapöydän tuoleja on liian vähän (Minimaailma), vaikka ladya kiihottaakin ajatus posliiniastiaston (Piironki, tilattu Kodin Kuvalehden tms. kautta) kattamisesta salin pöydälle vieraiden ihailtavaksi...

No, kyökkipiiallakin on kyllä niin niukka varustus keittiössään, ettei siellä mitään kovin juhlavaa vielä valmistettaisikaan, vaikka kuparikattiloita näkyykin hankitun kaksin kappalein (ei kai lady niin arkisia hankintoja muista tehneensä, äkkiäkös sellaiset tuplanakin hankkii?)! Siitä lady kuitenkin on pitänyt tarkan vaarin, että vaatehuolto pelaa! Ihan ensimmäisiä hankintoja olivat silitysrauta ja ompelukone (Riimikko, Porvoo).

Eikä ole kyllä käytännöllisyyttä mietitty tyttärenkään huoneessa, pelkkiä leluja hankittu! Ja se tulisijakin uupuu!!

Puutarhakalusteet (Piironki) ovat kuitenkin mittasuhteiltaan niin onnettomat, että päätynevät lapsipolon huoneeseen. Eikös sitä lapsille yleensäkin tuupata kaikki vanhat ja epäsopivat, kunnes viimein kierrätetään palvelusväelle?

Salongin kalustus on vielä täysin hankkimatta! Tähän kuvaan päätyi kaikki epämääräinen ja tarkoitukseton. Mitä kukaan tekee yksityiskartanossa kassakoneella, kysyn vaan??

Tässä The Lady of The Manor itse tyttärineen (Villa Rosmarin, Ideapark) ja koirineen, kissan kera (Tiimari). Kyökkipiikakin pääsi armollisesti kuvaan, hän sentään taitaa englannin kieltä (Harrods). Vaikka kyllä ranskalainen sittenkin olisi ollut parempi, sillä saisi enemmän arvostusta ruokakutsuja järjestäessään! Ai kamalaa, jos tarjolle tuodaankin vain munuaispiirasta! Olipa tosiaankin ajattelematonta tuottaa keittäjä Englannista pelkästään edullisempiin palkkakuluihin tuijottaen. Hmmm, ehkä Mary pääsee sisäköksi, jos palvelukseen tarjoutuu aito fransmanni!?

Vaikka ei sellaista kyllä Vapriikista löydy! Eikös siellä ole vain pumpulitehtaan flikkoja? Ai Finlaysonillako niitä olikin? No, ehkä sieltä Tampellasta löytyisi ihan aito patruuna, sinne työhuoneeseen, konjakkia siemailemaan...


perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää Ystävänpäivää?!

RATKIRIEMUKASTA
YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Kai tänään on ystävänpäivä??? Jos ei ole, eipä ole minun sekoiluani tällä kertaa! Mies marisi, kun ei ollutkaan sydämenmuotoisia ystävänpäiväleivoksia aamiaisella. Mistäs minä olisin voinut muistaa...?

tiistai 11. helmikuuta 2014

Nauruhermon kutkutusta

Reissuun hankin kasan pokkareita, joista isoin osa tuli takaisin, lukemattomina tietenkin! Kotona aloitin yösyötön, perään tarhapäivän. Pitkästä aikaa NAUROIN ääneen lukiessani. Niin arkista, mutta niin soljuvasti ja osuvasti sanailtua, etten muista aikoihin lukeneeni.

Kuvan kirjoista kaappasin Dream In Color -blogista, annoin nimittäin omani Sisarelle. Sisko soitti, sanoi pitkästä aikaa NAURANEENSA ääneen lukiessaan. Niin arkista, mutta niin soljuvasti ja osuvasti sanailtua, ettei muista aikoihin lukeneensa.

Suosittelen!

Suosittelemme!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Pakollinen korjaus!

Ei tullutkaan 14 kg täyteen viime vuonna!

En siis puhu laihdutetuista kiloista vaan kulutetusta villalangasta - valitettavasti...

Viikko sitten kirjoitin:
Välipäivinä väänsin myös Veljenvaimonsiskontyttärille sukat, ruskeaa Nostalgiaa ja vaaleanpunaista Raitaa. Kiireessä jäi kuvaamatta ja punnitsematta, vanhalla vaistolla väittäisin menneen n. 225 g.

Ha-haa, Veljenvaimonsisko lähetti postia, kuvan ja punnituksen tulokset (KIITOS VVS!).

Nostalgiasukat kokoa 37, langanmenekki 95 g (vaikka koko kerä menikin viimeistä senttiä myöden ja reunapitsiin käytin vielä yksiväristäkin), sovellettu Dropsin palmikkosukkien ohjetta, johon olen kovasti tykästynyt - kiitos Rva Kivitikan!

Raitasukat kokoa 39/40, langanmenekki 123 g. Varren tein "kierteisellä resorilla", taannoisen Novita sukkalehden raparperisukan (malli C) ohjetta soveltaen. Miellyin eläväiseen ulkonäköön, tulen käyttämään ideaa jatkossakin! Tiedä sitten, millainen käytössä...

PIRULAUTA, arvioni heitti 7 grammaa!! Viime vuoden langan kulutus olikin siis VAIN 13,999 kg. Hitsiläinen! Olisi pitänyt kutaista vaikka avaimenperä vuoden viimeiseksi tekoseksi!! ;o)

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Oho!


Adventit menivät jo aiemmin sekaisin, nyt sitten laskiainenkin... Taitaa olla kalenteri kateissa pahemman kerran, pää pilvissä ja ajantaju kadonnut? Onneksi en ehtinyt laittaa vielä herneitä likoamaan, laskiaistiistain soppa kun on perinne - herneet hankitaan jo kesällä maalaistorilta.

No, ainakin laskiaispullat olivat hyviä!! Tosin hillosilmänä oli kirsikkahilloa, kun marsipaani unohtui. Vai mitä sinne sisään piti lykätä?? Mantelimassaa? Mansikkahilloa?

Pitäisiköhän panna blogi katkolle, etten itseäni isommin enää munaisi? Tosin päivissä sekoaminen ei munauksistani ole ollenkaan pahimmasta päästä...

Tämä blogihan oli alun pitäen ajantappoprojekti. Tai siis jo ne pari edeltävääkin. Nyt - 4½ vuoden jälkeen - ei ole enää tarvetta ajan tappamiselle. Päinvastoin, aika lentää kuin siivillä! Ja liekö enää oikein mitään sanottavaakaan?

Tarkemmin ajatellen: onko koskaan ollutkaan? ;o)

Tarkoitukseni oli lopettaa Pupusen saapumiseen. Mies kannustaa jatkamaan - vaikka alunperin koko blogia vastustikin.

Toisaalta mieli tekisi jatkaa, mutta haluaisin säilyttää yksityisyyden - liekö mahdollista? Piirit ovat niin kovin pienet näillä kotikonnuilla.

Mietin vielä...

Alkuiltapalaa

Ystäväpariskunta poikkesi visiitille. Yleensä kutsun Siskon väsäämään tarjoomuksia, kun vieraita tulossa - tällä kertaa oli kuitenkin tyytyminen ihan vain omaan apuun, siksi pelkkää pientä alkuillan suolapalaa tarjolla.

HIRVIPIIRAKKA
(Huvikummun ohjetta mukaellen)

1 pkt Pirkka rukiista piirakkataikinaa
400 g hirvenjauhelihaa
öljyä ja voita paistamiseen
suolaa
mustapippuria
2-3 sipulia
2 yksikyntistä valkosipulia
2 tlk kermaviiliä
4 munaa
2 dl juustoraastetta
(Tuplasin kuvanoton jälkeen kermaviilisoosin, kun näytti meitsin makuun turhan niukalta. Myös lihan joukkoon roiskaisin aimo lurauksen riistafondia, joka alkuperäisestä uupui.)

SAVUJUUSTOSALAATTI
(Kotivinkin ohjetta mukaellen)

1 ruukku Punainen Salanova -salaattia
1/3 pussia vuonankaalia
150 g savujuustoa (esim. Bergader chili-paprika)
1 vihreä omena
½ sitruunan mehu
1 dl pähkinäsekoitusta
balsamicoa tarjolle pöytään (korvasin Balsamico-salaattikastikkeella)

Hyvää oli, vaikka itse teinkin.

Jälkkäriksi kaffeet laskiaispullin, onhan nyt se aika!

Suomalaisia laskiaisperinteitä:
Monet Suomen laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä
. (Wikipedia)

Uhkaavasti vaikutti siltä, että kevät ehtii turhankin rivakasti - että lumet ehtivät sulaa ennen kuin kerkiämme laskiaismäkeen! Muttei ihan sentään, hyvin luisti vähän vähemmilläkin kinoksilla!

PLUIKASTA LASKIAISTA!

lauantai 8. helmikuuta 2014

Samaa vanhaa...

Hah, että muka monipuolisempaa kässyttelyä, uutta ja yllättävää, iloista, eloisaa ja riemukasta! Pöh, kattia kanssa - satunNainen kässyyntyminen kääntyy kerta toisensa jälkeen virttyneisiin villasukkiin! Ei edes mitään vavisuttavan pakahduttavaa palmikko- tai pinkää pitsivariaatiota, pelkkää perussukkaa pukkaa!

Vaan tarpeeseen tulivat! Kaikki ennakkoon tehdyt villasukat olivat nimittäin liian isoja - ihan kuten kaikki etukäteen hankitut jalkineetkin...

Näillä tarkenee! Seiskaveikkaa koossa 26/27, puna-vihreät 56 g, musta-harmaat 57 g.

Eivätkä olleet edes tämän vuoden ekat sukat! Yhdet tankattiin tammikuulle, mutta saman setin lapaset vielä vaiheessa. Tarkemmin sanoen aloittamatta...

perjantai 7. helmikuuta 2014

Pupusen pilttuu

 Tässä taannoin kerroin vähän isommasta huonekalujen veivauksesta,
Pupusen huonetta silloin valmisteltiin...

 Muutaman kuvan josko laittaisin...

Sohva piti huoneeseen saada! Ei näillä vanhoilla luilla jaksa enää lattialla möyriä - sohvalla on hyvä pitää seuraa, leikkiä, istuskella kutimen, kirjan tai koneen kanssa.

Sitten kun seuran tarve ei ole enää ihan yhtä iso, sohvan voi korvata patjoilla ja tyynyröykkiöllä - niitä löytyy vuosien varrella haalittu vaappuva pino sivuvintistä...

Sohvahan oli aiemmin yläkerrassa, makuuhuoneessa koirien unipaikkana. Niin rungon kuin istuintyynyjen päällisetkin irtoavat pesuun, yhtä helppo niin koirien kuin muksunkin käytössä!

Kiitos ja kunnia Ikealle, sieltä saatiin nopeasti ja kohtuulliseen hintaan rakennettua muu kalustus sohvan ympärille. Hyllyä mietin, ilkeääkö oranssia ottaa, kun huone on muutenkin varsin värikylläinen. No, hinta ratkaisi (49 eur) ja muutaman vuoden päästä täytyy kuitenkin miettiä kalustusta uuteen uskoon. Saapa sitten Mies väriä autotalliinsa...

Pehmot ovat mieluisia, myös pallot ja autot. Nyt pelataan muistikorteilla ja leikitään duploilla, katsellaan lastenlauluja YouTubesta.

Tällaistä täällä, leikkihuoneessa. Sohvaa suunnittelin päikkäripaikaksikin, mutta toistaiseksi ollaan nukuttu päikyt yläkerran makuuhuoneessa - leluilta kun ei välttämättä malttaisi uneen rauhoittua.

Jostain kumman syystä koirat eivät enää omalla sohvallaan viihdy, pysyttelevät päivät olohuoneen sohvan nurkassa... Vaikka harvoin sitä enää sielläkään saa ihan rauhassa olla! :o)

tiistai 4. helmikuuta 2014

Pikkutarkka pitsiliina

Tunnetko käsityöminäsi?

Minä en!! Olen PIKKUTARKKA PITSILIINA - kukapa uskoisi?

"Nautit, kun jälki on millimetrin tarkkaa. Kohdistat sivusaumoissa raidat ja ruudut viimeisen päälle ja neuleitasi voisi luulla koneilla tehdyksi, jos et olisi kiinnittänyt niihin käsinneulottu-lappua. Niin ohutta lankaa ei olekaan, jottei siitä pitsisukkia saisi tehtyä."

Kieltämättä tavoittelen siistiä jälkeä, tapanani on purkaa koko tekele, jos ensikerroksilta löytyy virhe. Jos olen jo työn päätellyt, sitten en pura. Kaikki käsityötarvikkeet on myös säilötty hyvin omiin laatikoihinsa (osa niin hyvin, että tarpeen tullen en välttämättä löydä tai muista edes olemassaoloa...).

Mutta että pitsiliina?? Kuulostaa vähän tylsältä ja jämähtäneeltä!!

Mieluummin olisin käytännöllinen villasukka tai riemukas räsymatto! Pitsiliina, pöh!

Hah, enkä edes tykkää ohuista langoista!

Mikä sinä olet?? KERRO, KERRO!!
Testi löytyy täältä:


maanantai 3. helmikuuta 2014

Vuoden viimeiset

Reissuun lähtiessä tuli sen verran kiirus, että jäi viimeiset valmistuneet kirjaamatta...

Minna Canth -huivi haukkasi Seiskaveikka -korin uumenista 864 g. Yhtään uutta lankaa en tähän ostanut, kaikki vanhaa varastoa. Heti aloin kyllä himoita värikkäämpää, siihen olisin tarvinnut täydennystä - oli kuitenkin niin tylsän talvisia sävyjä kaupan hyllyllä, että innostus hiipui...

Aika reilun kokoinen MC:sta tuli, pitkä sivu n. 260 cm, keskikohdasta korkeus n. 130 cm.

Välipäivinä väänsin myös Veljenvaimonsiskontyttärille sukat, ruskeaa Nostalgiaa ja vaaleanpunaista Raitaa. Kiireessä jäi kuvaamatta ja punnitsematta, vanhalla vaistolla väittäisin menneen n. 225 g.

* * * * *

Koko vuoden langankulutus oli jotakuinkin tarkkaan 14 kg. Anti sen sijaan on ollut puuduttavan yksitoikkoinen: 88 sukkaparia ja parit säärystimet!! Lisäksi kolme isoäiti-torkkupeittoa, pari huivia, myssy ja kahdet rannekkeet. Kortteja tein vuoden mittaan neljästi, juuri useammin en ommellut (mökkitekstiilien päivitystä ja muutama kassi), saumuriin en koskenut kertaakaan, keittiön tuolit "verhoilin" niittipyssyllä. Äääääh, ei kehumista!

JOS tänä vuonna jää aikaa kässyttelyyn, lupaan olla monipuolisempi. Korvaan sukat lapasilla...

* * * * *

Langanmenekki 2013
0,550 kg - tammikuu
0,274 kg - helmikuu
0,390 kg - maaliskuu
1,350 kg - huhtikuu
0,086 kg - toukokuu
0,979 kg - kesäkuu
1,133 kg - heinäkuu
2,425 kg - elokuu
1,942 kg - syyskuu
1,049 kg - lokakuu
1,984 kg - marraskuu
1,724 kg - joulukuu
14,006 kg

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Synttäritunnelmissa

Viikonlopun juhlimme Pupusen synttäreitä.
Veli hankki traktorit, Veljenvaimo ja Veljentytöt tekivät upeat tarjoomukset.

Jet lag on selätetty, Pupunen päässyt suomi-rytmiin, Mies palaa isyyslomalta töihin.

Paluu arkeen!